Voi mun sinitäplä! ♥

Isrok takana, ja kuten kotinäyttelyssä yleensä, ihanaa oli!

Ensin lauantaina Mörkö selvitti tiensä paneeliin ongelmitta, vaikka en olekaan samaamieltä kaikesta, mit tuomari Anne Veland sanoi. Mörkö kun kuulemma oli iso, lyhytturkkinen ja voimakasrakenteineen, ja noista väitteistä ei kyllä mikään pidä todellisuudessa paikkaansa. Mörkö on pieni, hevilettinen ja teinihontelo, mut ihan sama, kiva että täti tykkäsi! :D

Karl Preiss ei sen sijaan tykännyt Oista, eikä Oikaan välittänyt esittää parastaan Preissille. Täpliäinen sai "ihan kiva"-arvostelut, eikä sillä ollut sen enempää täpliä, korvia kuin eleganssiakaan. TP meni ansiokkaasti Liulle.

Paneellissa äänet menivät tasan Velandin rakastuessa Liuhun ja antaessa tälle äänensä Preissin taas äänestäessä Mörkä. Alfred Wittich (vaimitensenytoli) sitten ratkaisi pelin Mörköselle.

Sunnuntaina oli uusi päivä. Olin aivan varma, että Mörkö häviää samalle ruskeanaamiolle, jonka se Jämsässä voitti puhtaasti tuurilla, mutta sen sijaan Alfred Wittich kohottikin Mörön korkelle ilmaan ilman sen suurempia selityksiä, mielestään parhaana neljästä kastraattinaaraassa.

Oi päätyi Anne Velandin pöydälle, enkä odottanut sen kummempaa menestystä sille. Sen sijaan Anne antoi Oille upeat arvostelut, ja tykkäsi kamalasti Oin vankasta rakenteesta ja kontrastista, siis ominaisuuksista, joista ensimmäinen oli edellisen päivän tuomarin mielestä rumaa ja toinen ei ollut edes olemassa. Vastassa oli jälleen Liu, ja TP valinta kesti kauan Velandin arpoessa. Liun valttina oli upea, rento esiintyminen, kun taas Oi venkoili ja urputti, mutta tuomari totesi että kissa ei ole vihainen tai hermostunut, se vaan ei halua olla venytyksessä. Liu sai kehuja turkistaan ja upeasta kunnostaan, mutta loppujen lopuksi se seikka, että Oilla on ihan nähtävissä olevat täplät vaikka se on sininen, ja että sillä on Velandin mielestä niin hieno kroppa, toi Oille TP:n. Loksahti muuten leuka silloin!

Paneelissa sitten kisasivat molemmat tyttöni toisiaan vastaan! Odotin, että Veland äänestäisi Oita, koska ei ollut äänestänyt Mörköä lauantainakaan vaikka itse sen nominoi. Wittichin arvelin myös pitävän äänensä omallaan, eli Möröllä, ja että kolmas tuomari, tässä tapauksessa Martti Peltonen, sitten ratkaisisi pelin luultavasti Mörön hyväksi. Kylläpä olin pyörtyä kun kuulutettiin että molemmat äänet menevät kissalle nro... ja kun Mörön numeron sijaan sanottiinkin Oin numero! Oi voitti! Molemmilla tuomariäänillä! Ei mikään mitätön temppu, sillä Mörkö on tyypiltään modernimpi ja sillä on kuusi KP:ta käsittävä voittoputki takanaan.

Kunpa tietäisin mitä paneelissa tapahtui, ja mitä tuomarit keskustelivat ja pohtivat. Mikä on Oissa se jokin, jolla se sai molemmat äänet nuorempaa, tyypikkäämpää kanssakilpailijaa vastaan? Jotain erityistä siinä kissa on, kuten hyvin tiedän, ja tänään tuomarit näkivät sen myös. Olen sinitäplästäni niin kovin ylpeä! Se on niin, niin rakas. ♥

Tässä Oi viime vuonna helmikuun kes-Kisissä Mirkan kuvaamana:

Kis, kis, Kes-Kis

Näyttelykesä avattu!

Pyörähdin Jämsän suunnalla Mörkö-Keijun ja Mystin kanssa, ja hetken mieleijohteesta otin Oin turistiksi. Vaikka menomatkalla satoi vettä kuin aisaa koko matkan, reissusta tuli vallan mainio. Siitäkin huolimatta, että Mysti teki parhaansa pilatakseen lauantain käyttäytymällä huonommin kuin ikinä. Käytöksellään minulta kyseenalaisen lempinimen Saksalainen Persereikä tienannut suklaati onneksi asettui jouduttuaan eristykseen, ja käyttäytyi tuomarin pöydällä sen verran siedettävästi, että sai sertinsä.

Mörkö sai sertinsä myös, ja kutsun TP-valintaan. Kolmesta kastraattinaaraasta se oli ainoa, joka sinne kutsun sai, ja vaikkei tuomari siihen mitenkään varsinaisesti rakastunut, Mörkö oli TP ja samantien myös KP, sillä paneelissa ei kilpailua ollut.

Hotellissa kissoilla oli lystiä, erityisesti Oilla, joka rakastaa hotelleja ja reissussa saamaansa huomiota. Tässä muutama kuva:

Oi topakkana


Mörkö vaeltaa


Mysti on musta, ainakin tässä kuvassa, ja Jämsän jäähallin valoissa.


Sunnuntaina Mystillä oli paaaaaljon parempi päivä, ja lämmitti todella sydäntä kun toinen oli niin hyväntuulinen. Toki se tuomarille vähän kommentoi, mutta oli häkissä hiljaa ja nätisti ja jopa haki huomiota ja silityksiä. Ihana! Serti tuli taas ongelmitta, kuten Möröllekin. Möröllä oli tällä kertaa kunnon kilpailu TP:stä. Vastassa oli Kelmikerhon Tummaa Magiaa, JW, ja olin varma että kaunis, klassinen ruskeanaamio veisi voiton. Tuomari kuitenkin tykkäsi että se on liian tumma, ja nominoi Mörkö-Keijun. Paneelissa oli kisa myös, vastassa elegantti ja tyylikäs Liu, eli Sultsinan Satumaa, DSM. Mörkö hurmasi tuomarit ja vei molemmat äänet ollen näin jälleen KP!

Kotimatka tapahtui menomatkaa paremmassa kelissä, ja kotiin palattiin tyytyväisinä. Seuraavaksi suunnataan Siilinjärvelle, Isrok odottaa!

Sitten muutama kuva tältä päivältä, kun Oi ja Mörkö huvittelivat sängyssä vaihtaessani lakanoita. Oi oli kertakaikkisen villi!

Pörh!


Orava-Oi


Zzzzoooooooooooom!!


Älä mulle ala, kakara!


Lopuksi vielä kuva Mystistä, joka on kotioloissa jotain aivan muuta kuin räyhäävä ja jurputtava näyttely-alter egonsa.♥


Kuvat saa klikkaamalla suuremmaksi.