Nyt on Lauman kesänäyttelyrupema viimeistelty Kempeleen reissun muodossa. Tuliaisena upeita tuloksia ja jälleen uusi Supreme Premior:
V09 SP DeLaSoul´s Jingle Jangle, JW, Mörkö-Keiju kera myhäilevän omistajansa.
Kuvan on Eryn näyttelyssä napannut Leena Varinen.
Mörkö siis uunituore SP, mutta tapahtui viikonloppuna toki muutakin.
Olin hyvin iloinen siitä, että ell-tarkki alkoi lauantai-aamuna vasta puoli yhdeksältä, sillä se antoi minulle aikaa nukkua puoli kolmeen asti ja ajamaan tarvitsi lähteä vasta neljältä. Niin, vasta! :D Vajaata tuntia myöhemmin Mirka kyytiin Kuopiosta, ja kohti pohjoista.
Mukana olivat Oi, Mörkö ja Marsu. Näistä Oi lauleskeli koko matkan Kempeleelle asti syystä, jonka vain se itse tietää. Meillä kun ei autossa harrasta mölyämistä yksikään normaalisti, ainoastaan Mörkö kurnuttelee kohdalle osuvia ajatuksiaan ilmoille.
Matka Varkaudesta Kempeleelle on pitkä, mutta minä nautin sen ajamisesta suuresti. Niin nytkin. Ilman erityistä kiirettä perille ehdittiin ajoissa vain kahden vessatauon voimin (joista ensimmäinen kylläkin tehtiin 20 km Kuopiosta lähdön jälkeen, mutta minä sentään ajoin Varkaudesta asti, huom! :D . Elänlääkärintarkin jälkeen kissat Sturdiin ja ei kun katsomoon selaamaan luetteloa, kun en vaihteeksi taas ollut perillä edes siitä, ketkä meidän tuomarimme olisivat. Mörkösen arvostelisi Marie Rihová, josta muistimme sen verran, että tämä oli jossakin näyttelyssä jättänyt Mörön nominoimatta, eli ei vissiin tykännyt kissasta. Oi ja Marsu taas menivät Luigi Comorion pöydälle.
Comorio lienee nopein tuomari kaikista, mutta vaikka kissat vaihtuvat pöydällä tiuhaa tahtia, saa arvostelusta rahalleen vastinetta. Tuomari tykkäsi Oista kovasti, eikä ihme, onhan hän sen ennenkin arvostellut ja myös nominoinut. Kehuja tuli näyttelykunnosta ja luonteesta, silmistä, turkista ja ilmeestä. Samat viatkin löytyivät kuten aina: litteä otsa, pienehköt korvat, kontrasti voisi olla parempi ja häntä pidempi. Niinhän se on. Oi viihtyi pöydällä ja oli oikein hyväntuulinen, ja olin itsekin arvostelusta iloinen. Kutsu TP-valintaan heltisi helposti.
Marsu meni Comoriolle heti Oin perään, joten vaihdoin kissan lennosta. Pieni punainen sai huimasti kehuja kaikesta, mitä siinä on hyvää. Korvia toivottiin vähän alemmas, mutta tuomari totesi niiden varmasti kissan kasvaessa laskeutuvan. Profiili sai ylistystä, jos sitä jotenkin vielä voisi parantaa, saisi otsassa olla korkeutta enemmän. TP-valintaan kutsuttiin Marsukin.
Koska Luigi Comorio on supertehokas ja nopea tuomari, sai hän pyyhkäistyä kaikki kissat nopeasti läpi ja TP-valinnat tuntuivat alkavan melkein heti kun ehti omat kissansa arvostelun jälkeen häkilleen viedä. Kastraattinaaraista nominoitiin Oi, ja kylläpä olin sinitäplästäni ylpeä! Marsu kisasi omassa valinnassaan nättejä kakaroita vastaan, joilla näkyi yhtä hienoja profiileja ja parempia korvia, joten yllätyin melkoisesti, kun Comorio valitsi Marsun. Hieno Pupuankka oli taas menossa paneeliin!
Mörkö-Keiju nakattiin sitten Marie Rihován pöydälle. Täti tuntui sittenkin tykkäävän raitanaamasta, joskin arvostelusetelistä löytynyt kommentti Mörön silmistä herätti hilpeyttä, ei niitä nimittäin ole ennen pyöreiksi sanottu...:D Toiseksi viimeinen serti tuli, ja kutsu TP-valintaan, jossa Mörkö voitti vastassa olleen pitkäkarvatytön eleganssillaan. Paneelissa olisivat siis minun tyttöni vastakkain, huimaa!
Marsun paneelivastustajaksi Rihoválta tuli vanha tuttu kilpakumppani, hienonhieno Birregin-kissalan suklaanaamio simskutyttö, joten Marsun paneelitulos oli sillä selvä. Ylpeänä silti hain hävinneen osapuoleni paneelista pois, hienon pienen Marsuni.
Tyttöjen kisaa jännitettiin kovasti, sillä Oi oli voittanut Mörön ennenkin, ja toivoimme sen pystyvän siihen taas. Oi näytti paneelissa upealta, se ei ole varmaan koskaan venynyt niin hienosti! Se ei valitettavasti riittänyt, vaan Mörkö vei potin molemmilla tuomariäänillä. Olen tietysti sen menestyksestä iloinen, mutta Oin kohdalla se voitto olisi ollut paljon hienompaa.
Sunnuntaina oli sitten Mörkösen vuoro piipahtaa Luigi Comorion pöydällä, kahden muun mennessä Donatella Mastrangelolle. Donatella on ihana tuomari, ja olin tosi iloinen saadessani kaksi kissani hänen arvosteluunsa. Oi aloitti päivän ensimmäisenä arvosteltavana kissana, ja sai Donatellalta paljon kehuja. Erityisesti silmienväri säväytti, ihan niin kuin pitikin. Kulmakarvoja tosin kohotutti tuomarin kommentti, että Oin silmät ovat vähän turhan syvällä. Syvällä! Sillä! Yhtä jos toista on senkin kissan silmistä sanottu, muttei koskaan tuota. Kommentista huolimatta tuomari piti kissasta kovasti, eikä olutkaan yllätys, että Oi oli jälleen Tuomarin Paras. Rakas sinitäplä! ♥
Marsu oli taas heti Oin jälkeen, ja teki myös vaikutuksen tuomariinsa. Se oli vilkas, eläväinen ja pölkkypäinen, eli ihan oma itsensä, ja täti tuomari tykkäsi. Kovasti kehuja sai pitkä kroppa, pitkät jalat ja kilometrihäntä, sekä lyhyt, vartalonmyötäinen turkki. Korvista tuli taas kommentti, että vielä ne siitä laskeutuvat. Toivotaan! Marsulainen sai myös kutsun TP-valintaan, missä se tällä kertaa hävisi kaunille ruskeanaamiosiamilaiselle, Birreginin tuotantoa myös. Birreginin nuoret pääsivät siis kisaamaan toisiaan vastaan paneelissa Marsun jäädessä tyytyväisenä uinumaan.
Luigi Comorio antoi Mörölle hienot arvostelut, jopa sen profiili oli taas vaihteeksi suora! Viimeinen serti napsahti, ja niinpä taloudessamme on nyt kolmas Supreme Premior! TP-valinnassa oli sama vastus kuin lauantaina, samoin tuloksin. Paneelissa toistui siis sama asetelma kuin lauantaina: Oi vastaan Mörkö. Jälleen voittoa toivottiin Oille, koko ajan kuitenkin tietäen, että Mörkö sen vie. Niinhän siinä kävi, ja Mörkö pokkasi toisen KP-tuloksensa sinä viikonloppuna. Hieno Mörkö!
Kotimatkalle päästiin hyvissäajoin, ja olin kotona heti yhdeksän jälkeen. Oi vauhditti taas matkaa huutamalla koko matkan näyttelystä kotiin.
Kesänäyttelyt ovat meiltä nyt siis ohi, samoin Marsun ura nuorissa. Marsu lähtee seuraavan kerran jo metsästämään avoimen luokan sertiä, joskaan en ole päättänyt, missä. Loppuvuoden näytelmät ovat meiltä vielä aivan auki. Lokakuun Kes-Kisiin mennään tietysti, ja olipa puhetta jopa sellaisesta, että Mörkö matkaisi Mirkan mukana WW-näyttelyyn esittämään onkimatoveiviään! Mitään ei ole vielä lyöty lukkoon minkään näyttelyn osalta, joten jatkamme suunnittelua! Tämä näyttelyvuosi ei ole vielä ohi!
Mirkalle iso kiitos matkaseurasta! Huippua oli, kuten aina!♥
