sunnuntai 26. lokakuuta 2008

Tyynyt

Ikuisuuksia kestäneen suunnitttelun jälkeen saimme lopultakin aikaiseksi hankkia uudet tyynyt vanhjen tilalle. Tyynyhankinnat eivät kuitenkaan menneet aivan putkeen, sillä pian kotiinsaapumisen jälkeen havaitsimme että upouusissa tyynyissämme oli syöpäläisiä:





Sanomattakin selvää ettei moisia, elävillä varustettuja tyynyjä voinut käyttää, joten marssimme heti takaisin kauppaan vaihtamaan tuotteita. Nähtyään eläväiset tyynymme omin silmin, myyjä hyvitti meille uudet ilman narinoita.

Uudet tyynyt olivat häntäkansan mielestä hauskoja, kuten lakanoiden vaihto-operaatio yleensäkin. Erityisesti Oi oli kovin mielissään upouusista tyynyistä joille hän voi illan tullen täplikkään ahterinsa laskea.

Villiäinen!


Ihan Piilossa Eikä Kukaan Voi Löytää!


Kuninkaallinen kuono.

lauantai 11. lokakuuta 2008

"...mennään yhdessä leipomoon. Mestarileipuri oon!"

Näin laulaa Mysti, ja on kuulemma hienosti laulanutkin! Mysteerimies on paraikaa matkalla Alabamaan, ja on käynyt leipomassa kahden eri leipurioppilaan kanssa. Ensimmäiset pullat pistettiin uuniin Pinkin (DeLaSouls Wham Bam, OSH b) kanssa. Valmiiden leipomusten pitäisi olla vallan suklaisia.

Seuraavaksi vaihdettiin reseptiä ja kokeiltiin, mitä tulee kun yhdistetään suklaata ja kanelia. Siiri, ChicKity Fashion Freak, OSH os 24, ehdotti tätä herkullista reseptiä ja mielellään Mysti tätäkin kokeili, sen verran hyvältä kuulosti!

Huomenna Mystinen tulee kotiin pesemään jauhot turkistaan ja lepäämään rankan leipomisrupeaman päätteeksi. Ja sitten odotellaan! Luvassa siis herkkuleivoksia kahdella eri reseptillä:

Resepti 1: Yhdistä suklaata ja hieman tummempaa suklaata, lisää ripaus riettautta ja odota.

Resepti kaksi: Sekoita kaneli ja suklaa huolellisesti, lisää tuijottavia koiraeläimiä sekä hiven häveliäisyyttä ja odota.

Herkullisia pullia luvassa!



---------

Tähän perään hieman arkisempia kuulumisia.

Kirkkonummen näyttely lähenee hiljakseen, ja sitä odotellessa pesaisin Murokissat. Ensiapuun päätymistä peläten en uskaltanut pestä Oita "oikeasti", vaan käytin siihen kuivapesushampoota. Samalla litkulla pesin myös Nuudelin silkkaa laiskuuttani, vaikkei se luultavasti olisi vesipesuunkaan mitään sanonut. Ei Nuukku kyllä ollut edes likainen...

Oille jo kuivapesukin oli kauhistus. Mitään se ei operaatiosta sanonut ääneen, mutta singahteli ahdistuneesti ympäriinsä kylppärissä eikä halunnut osallistua kuivaukseen (pyyhkeellä!) ollenkaan. Tätä kirjoittaessa täplätyttö välttelee minua huolellisesti, kohtelin sitä ilmeisesti Kaltoin.

Nuudeli taas...no, se on kolli. Ja se on Nuukku, Ällistyttävä Vatkulikissa. Shampoon levitys ei häirinnyt sitä yhtään, ja pyyhkeellä hinkkaaminen oli suorastaan ihanaa mustiasen mielestä! Piti ihan kehrätä kun pyyhkeellä hinkattiin, oli niin mukavaa Kun Sai Huomiota! Voi noita kolleja, Mysti on ihan samanlainen! <3