Lauma ja blogi ovat viettäneet luvattoman pitkään hiljaiseloa. Arki on ollut arkea, eikä mitään hämmästyttävää ole tapahtunut. En edes aikonut kirjoittaa mitään ennen kuin jotain arjesta poikkeavaa tapahtuisi, eli seuraava postaus olisi mennyt kesänäyttelykauden alkuun. Minua kuitenkin potkittiin persiille sen varran voimallisesti, että olihan se istuttava kirjoittamaan.
Helmikuun jälkeen en ole näyttelyissä käynyt, eivätkä ole kissatkaan. Paitsi Mörkö-Keiju. Tarkoitushan oli lähteä Mörön ja Mystin kanssa toukokuussa Tallinnaan. Ilmot laitoin ja matkat varasin. Sitten alkoi säätäminen aikataulujen kanssa ja homma meni niin vaikeaksi että päätin perua koko reissun. Mirka lupasi kuitenkin ottaa Mörkö-Keijun mukaansa ja hyvä niin, sillä ilman Tallinnan sertejä ei päästäisi yhteenkään kesänäyttelyyn.
Niinpä Mörkö sitten eräänä perjantaiaamuna lähti maailmalle, ja minä jäin kotiin. Tulospalvelu toimi laiskahkosti, mutta tärkeimmät tiedot sentään Varkauteen asti pääsivät, että kissa on sertinsä saanut. Kotona oli ihmeellisen rauhallista. Mörkö on aina joka paikassa (yhtä aikaa) ja touhuaa taukoamatta, joten sen poissaolo toi omituisen rauhan taloon. Aivan kuin koko porukka olisi yhtä-äkkiä saanut rauhoittavia! Minulle ei yhden puuttuminen oikein meinannut mennä jakeluun, joten mätin iloisesti ruokaa viiteen kuppiin koko viikonlopun ja ihmettelin aina tovin että eikö sille yhdelle kupille muka tulekaan ketään, ennen kuin muistin että ai niin...
Sunnuntaiyönä matkalainen sitten kotiutui. Mukanaan se toi pari pokaalia (niitä perinteisiä Felixin jäätelökipon mallisia) että oli vissiin jotain voittanutkin. Mörkö oli muistanut käydä paluumatkalla laivan mehukaupassakin ja tuonut minulle laatikollisen siideriä. Mikä kiltti kissa!
Rauha talossa päättyi sillä sekunnilla, kun maailmanvalloittaja astui boksistaan ulos. Koko viikonlopu aikana patoutunut energia purettin siltä seisomalta riehumalla siinä aamuyöstä kaksi tuntia putkeen. Siis Mörkö riehui, muut vetäytyivät rauhallisiin nurkkauksiin ja katselivat kiusaantuneina rauhanhäiritsijää.
Sittemmin meno on palautunut normaalin häsläykselliseksi, ja on hyvä pohtia tulevia menoja. Minun kesänäyttelykauteni alkaa Kes-Kisissä kera Mystin ja Mörkö-Keijun. Siitä jatketaan Isrokkiin tyttöporukalla, mukana siis Mörkö ja Oi. Minun näyttelykesäni päättyy perinteisesti Porokiin Mörön ja Mystin kanssa, mutta Mörkö-Keiju jatkaa vielä. Se suuntaa Mirkan kanssa ensin Urkiin, ja sitten uudelleen Tallinnaan. Sille reissulle pääsee sitten Mystikin, niin saadaan siitäkin aikanaan se Supreme.
Mutta tämmöistä täällä. Onko nti Vanhanen tyytyväinen?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
On tyytyväinen :D
Mä käyn kyttäämässä ,että ketä mahtollisesti elokuussa kyyditään :D
Lähetä kommentti