sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Kuinka äkäpussi kesytetään

Vastaus: sipseillä.

Mystihän on koko kastraattiuransa ollut näyttelykärtty, ja kitissyt aina läpi viikonlopun. Männäkesän Isrokin näyttelyssä sunnuntaina (olikin muuten Mystin edellinen näyttely ennen tätä Kes-Kisiä nyt)tarjosin Mystille sen herkkua, eli sipsejä, ja lupasin että jos se on pöydällä nätisti, se saa arvostelun jälkeen lisää. Ihme ja kumma, kissa käyttäytyi ja sai sipsinsä.

Kes-Kisissä kokeilin samaa. Kissathan eivät puhetta ymmärrä, mutta sipseillä lahjominen on Mystillä toiminut hienosti. Lauantaina Mysti oli omalla mittapuullaan tavattoman hyvällä tuulella, ja olin kovasti ylpeä. Sipsit toimivat! Sunnuntaina se taas oli jo heti aamusta oma, pahantuulinen itsensä, mutta sipsit sekä kädestä syötetyt raksut käänsivät tilanteen. Arvostelu meni hienosti, ja TP-valinnassa onnistuin ekaa kertaa ikinä pitämään sen kissan venytyksessä!

Kyllä olin suklaastani ylpeä! ♥ Sertit saatiin, muut glooriaa ei, eikä se kissa sitä olisi ansainnutkaan, sillä suureksi häpeäkseni Mysti on juuri nyt ihan tajuton rasvapallo, siis sikalihava. Mystin seuraava näytelmä on toukokuussa Tallinnassa, ja se poika on aamusta lähtien laihiksella. Pakko se on saada kissan näköiseksi!
Mutta nyt tuli sellainen varmuus, että kyllä Mysti loputkin sertinsä kerää ja pian SP:ksi valmistuu, pääsee sit eläkkeelle.

Kes-Kis meni muutenkin mainiosti. Mörkö palasi seitsemän kuukauden tauolta kuin ei olisi poissa ollutkaan, ja suvereenisti purjehti molempina päivinä voittoon. Kurjaa oli vain se, että tuomarit nominoivat sen suoraan vaikka kilpakumppaneitakin olisi ollut lauantaina kaksi ja sunnuntaina yksi. Olis vähän enemmän ollut shöymeininkiä jos olisi ihan valinta ollut, olisi yleisökin nähnyt hyvin erityyppisiä kissoja.
Joka tapauksessa Mörkö valmistui nyt lopultakin Grandiksi, veljensä Leohan on sitä jo kauan ollut kun on enemmän käynyt näyttelyissä. Mutta täältä tullaan taas!

Kaikenkaikkiaan ihan huippu viikonloppu oli! Oli ihanaa nähdä pitkästä aikaa näyttelytuttavia ja vaihtaa kuulumisia ja silitellä suloista CRX-vauvaa ja kaikkea. Seuraavaksi Rurok sitten mörkösen kanssa kahdestaan!

5 kommenttia:

Elina kirjoitti...

Mitä teidän arkeen muuteen kuuluu? Päivitykset on olleet melkein vaan näyttelyistä :)

Hanne kirjoitti...

Arkeen kuuluu pakkasen pakoilua lämpimissä paikoissa, mikä on syy siihen että Mystikin niin läskiksi on päässyt. Kissat kissailee ja koira koirailee, ja eri eläinlajit eivät tee yhdessä tasan mitään, kissoille se koira ei ole olemassa ollenkaan ja koira joutuu sen vain nielemään, raukka.

Emäntä kissakuumeilee ihan törkeän kovasti kun Mysti pian eläköityy ja sitten näyttelyharrastuskaveriksi jää vain Mörkö, enkä minä osaa yhden kanssa pelkästään käydä. Uusi kolli hakusessa siis.

Blogi on jäänyt talviteloille kun ei ole mielikuvitus aikoihin riittänyt eitäällämitäänihmeempää-päivityksiä kummempiin juttuihin, ja koska en osaa valokuvata, mun kaikki kuvatkin on sarjaa katsokissanukkuu ja ne on kyllä jo nähty. :D

Elina kirjoitti...

Kuulostaa siis vähän meidän arjelta :D Ainutta kirjottamisen arvoista on ollu Rosien harrastukset, niistä kun on jotain hyödyllistä kirjoitettavaakin.

PS: Sun kissakuumeilu on aika perusteltua :) Pakko alkaa hankkii uutta "harrastuskalustoa" jossain vaiheessa, kun oot niin ahkerasti noiden kanssa jaksanu näyttelyissä pyöriä! Sitte ehkä satunnaisia KM:iä vaan hakemaan näyttelyeläkeläisten kanssa. Ootko miettiny, otatko uuden kollin Suomesta vai kenties jostain ulkomailta?

Hanne kirjoitti...

Meillä ei Mörkö tule jäämään SP:n jälkeen eläkkeelle, vaan suorastaan odotan innolla Kunniamainintojen aikaa. Silloin saa rauhassa harrastaa eikä tartte sertejä laskea eikä juosta ulkomailla. Mysti eläköityy luonteensa takia, se kun ei niin kovasti viihdy näyttelyissä että viitsisi sitä sitten enää KM:ien perässä juosta kun sillä ei potentiaalia muuhun ole.

Mörkö sen sijaan rakastaa näyttelyitä ja sen kanssa juostaan näytillä niin kauan kuin kissa vaan tykkää. Oi piipahtelee kanssa pikkunäyttelyissä, se on vain osa-aikaeläkkeellä. Täplätyttö kun kovasti viihtyy näytillä, niin ei siltä voi sitä iloa kokonaan viedä.

Uusi kolli tulee ihan sieltä mistä vain mieleinen löytyy. Olen siis valmis tuomaan ulkomailtakin jos Se Oikea sieltä löytyy. Toki kotimainen olisi plussaa kun helpommin asiat niin käyvät, mutta katsotaan kuinka käy. Juuri nyt ei ole missään mitään tiettyä silmissä, monta lupaavaa pentuetta kyllä on syntynyt tai suunnitteilla. Jossakin vielä on se pieni kissa, jossa lukee "minun"! :D

P.S. Sulla on aivan liian vähän kissoja, ainakin yksi lisää ja näytelmiin!

Elina kirjoitti...

Mun mielestä vähä jokapuolelle on tulossa aivan ihania pentueita :D Varsinkii Maaritille!!

No joo, oishan se näyttelyissä käynti ihan erilaista, jos tosiaan olisi tyypikäs rotunsa edustaja ja viel sellanen näyttelyluonteella! :D Näiden kahden kanssa (Meeri ja Tuisku) ei viitti näyttelyihi lähteä, kun ei ne siellä tykkää yhtää olla. Tuiskunki kans pitäs jo mennä ulkomaille. Meikon kanssa varmaan kävisinkin, jos toi värihomma olisi yhtään ratkennu. Sillä oli temperamenttiakin näyttelyihin. (Tähän voisi pistää pari tiettyä kirosanaa osoitettuna yhdelle tietylle ihmiselle.)