Kävimme viettämässä sunnuntaipäivän URK:in näyttelyssä Kirkkonummella, ja kylläpä kannatti! Tykkäsin näyttelypaikasta ja sen tunnelmasta, homma toimi mainiosti ja mukavaa oli. Tuomariksi saimme ihka uuden neloskategorian tuomarin, Christina Kowalczukin, ja voi miten ihana tuomari hän onkaan! Tosi herttainen ja mukava tuomari, joka tuntui kiinnittävän paljon huomiota kissan vartaloon ja turkkiin. Oikein virkistävää vaihelua, ihanaa kun kerrankin oli tuomari joka ei katso pelkästään sitä päätä ja niitä korvia!
Christina teki tp-valinnassa yllätysvalintoja, mutta yllättävintä oli Nuudelin tp! Christina tykkäsi Nuudelista arvostelussa, vaikka kolli nurisi ja valitti taukoamatta ja suhahteli milloin huiskalle, milloin kynälle. Hämmästyin kun tuomari ilmoitti haluavansa kissan tp-valintaan. Kun numeroita sitten huudeltiin, arvelin ärripurrin saavan jäädä rauhassa häkkiinsä, vaan ei, se kutsuttiin kuitenkin. Valinnassa oli vastassa monta hienoa (minun mielestäni omaani hienompaa) kastraattipoikaa, joten tiesin voiton osuvan jollekin niistä. Nuudeli muisti kiroilla tässäkin vaiheessa. Yllätys oli melkoinen (ja shokki kanssa, hyvä etten pyörtynyt), kun tuomari ilmoitti valitsevansa Nuudelin. Kuulemma kissalla on niin hieno kroppa (no onhan sillä kyllä) ja hyvin asettuneet korvat (koosta ei sitten ollutkaan puhetta, hohoh), silmien väri ja ilmekin miellytti. Nuukkulainen oli tuomarin mielestä sen porukan kaunein! <3
Koska Christina oli sunnuntaina ainut nelosia arvostellut tuomari, oli Nuudeli samantien myös KPK. Nuukun toinen kategoriavoitto! Edellisellä kerralla Tallinnassa sillä oli vastustajakin, minun pieni Liskoni nimittäin! :D
Oin osalta näyttely meni myös mainiosti, tuomari tykkäsi siitäkin ja sai erityisesti kehuja silmien väristä sekä itsevarmuudestaan. Myös pää sai kehuja, taisi olla ensimmäinen kerta ikinä. TP-valinnassa käytiin Oinkin kanssa pyörähtämässä, tällä kertaa voitto meni toisaalle ihan ansaitusti. Yllättävän monta kastraattityttöä siellä oli niin pieneksi näyttelyksi, oli kiva nähdä sellaisia kilpakumppaneita joita en ollut aiemmin nähnytkään.
Näyttelyssä oli kivasti ostettavaa, ja törsäsin sekä siellä että kotimatkalla kuin aivokuollut peikko. Mutta löysin kaikkea kivaa, jipii! Ostettua tuli kissoille leluja, pyyhkeitä, lahjatavaraa, sekä TAAS uusi pesä. Pesästä vain valitettavasti löytyi kotona jälleen eläviä:
Uudet lelut kelpasivat, niin näyttelyssä jaetut hiiret (vähänkö hienoa, raksunäytteliden lisäksi kumpikin kissa sai omat hiirulaiset!) kuin muutkin lelut.
Velho tietää, että uusi lelu on nimenomaan purulelu:
Mysti tietää myös:
